01 02 03 Emilia Tuukkanen: Vegaanihaparointia 04 05 15 16 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 31 32 33

Vegaanihaparointia

Olen nyt muutaman viikon yrittänyt olla vegaani, vaihtelevalla menestyksellä. On yllättävän vaikeaa löytää kaikesta ihan vegaanivaihtoehtoja, ja vaikka niitä olisi, ei niitä aina silti saa (esim. tilatessani kasvisrisoton pyysin sen erikseen vielä ilman kananmunaa, kotiin päästyäni kananmunaahan sieltä riisin joukkoon sekoitettuna löytyi tietenkin :D ). Kotonahan on helppoa kun heinänteko olla vegaani (ihme sanonta muuten, itse en todellakaan osaa mitään heinäntekoa), mutta ravintoloissa ja työpaikalla pitää olla tarkkana. Alkuun oli hankalaa, kun ei aina kaikkea kiellettyä muistanut, mutta nyt on mennyt erittäin hyvin. Pidin myös viikonloppuna "vapaasyöntipäivät" ja söin myös lihaa, en tiedä vielä haluanko ikuisiksi ajoiksi muuttua 100% vegaaniksi, niin en halua että kroppa menee sitten sekaisin pienestäkin määrästä lihaa. Nyt tosin on sellainen fiilis että voisinkin olla vegaani forever, on niin hyvä fiilis ja oon löytänyt kaikenlaista uutta syötävää. Ja paino on pudonnut, tai ainakin vatsalihakset näkyy paremmin :D Vaa'alla en ole kummemmin käynyt niin en siitä osaa tarkemmin sanoa.

Mitä mä sit oon syönyt, ja etenkin miten oon jaksanut treenata? Kaikkea herkullista, ja erittäin hyvin.

Oon syönyt linssejä, papuja, kaikkia mahdollisia tuoreita vihanneksia niin sellaisenaan kuin paistettuna, pähkinöitä, kookosmaitoa, kilokaupalla hedelmiä, keittoja ja raakaherkkuja. Oon löytänyt uuden inspiraation raakasuklaaseen (reseptejä löytyy tuolta reseptit-osiosta) ja kaikenlaiseen muuhunkin superfood-hifistely-leivontaan. Oon myös ihastunut maustettuihin kookosvesiin ja Raw Bite -patukoihin työeväinä. Riisikakkuja menee hurja määrä, kuten myös kahvia kauramaidolla. Avokadot ja pähkinät on mun ruokailujen kulmakivi ja varmaan ne runsaiten energiaa sisältävät yksittäiset ruuat.

Aluksi tuntui ihan siltä kun olisi kisadieetillä, kun silloinhan ruoat on pääasiassa kasviksia, ja meinasi alkaa ärsyttämään ja turhauttamaan miinuskalorit ja "köyhä" safka, mutta muutaman päivän päästä alkoi löytymään uusia ruokia ja naposteltavia, sekä tajusin että mähän voin syödä vaikka kokoajan jos siltä tuntuu, kun ei pidäkään laskea kaloreita ja hiilareita yms, vaan ihan pelkästään katsoa sisällöltään sitä mitä sinne suuhun menee. Mutta kun Lontoon kisat on ihan kulman takana (alle 1 kk!!) niin ei tässä mitään epäterveellistä (vehnäpastaa tai -leipää yms. Vegaaneillekin löytyy vaikka mitä lihottavaa) tietenkään viitsi vetää nassuun kaksin käsin, vaikka isommassa painoluokassa olenkin. Tykkään ihan oman mielenterveyden takia syödä ennen kisoja terveellisesti ja puhtaasti, jotenkin koen että myrkyt sun muut lähtee pois, en sitten tiedä onko sillä oikeasti fyysisesti mitään merkitystä kisoissa mutta henkisesti ainakin on.

Treeneissä olen jaksanut aivan täysin normaalisti, mitä itse vähän ihmettelen enkä yhtään osannut odottaa. Olin tosin heti Suomesta palattuani kipeänä reilun viikon, niin toki siitä palautumiseen meni oikeastaan toinen viikko, ja vasta nyt on kunto alkaa olla täysin entisellään. Mutta se liittyy flunssaan, ei ruokavalioon. Kaikki myös kauheasti kyselee proteiininsaannista, mutta hei oikeasti, linsseissä (21,7g/100g) on enemmän proteiinia kuin tavallisessa jauhelihassa (17g/100g). Eli enköhän mä selviä :D Huomaan että rasvaa on lähtenyt pois ja vauhdilla, vähän kaduttaa etten punninnut itseäni tätä aloittaessani, koska fiiliksen perusteella on lähtenyt aika paljonkin painoa. Pitää alkaa löytää korkeakalorisempia ruokia, jottei nyt ihan överisti mennä painosarjan alle.

Eniten on ikävä juustoa ja maitosuklaata. Mutta ihan rehellisesti pitää sanoa ettei niitä kauheasti tee kyllä mieli, toisin kuin kisadieetillä. Ehkä siksi, että kisadieetillä on ihan 100% pakko syödä just tismalleen tietylla tavalla ja tarkka määrä, nyt taas tämä on ihan vaan minusta itsestäni kiinni ja täysin omasta tahdosta toteutteva elämäntapamuutos, jonka tottakai voin vaikka tällä sekunnilla lopettaa jos haluan. En ole vielä miettinyt tätä niin pitkälle että aionko olla vegaani ikuisesti, ja varsinkin että aionko olla näin tiukasti vegaani, vai otanko kenties joskus vaikka kananmunat takaisin. Jos muutetaan vielä Suomeen joskus, aion ottaa suoraan tuntemaltani maitotilalta haettavan ternimaidon ja naapurin luomu/vapaalta kanatilalta munat.Tiedän millaiset olot siellä olevilla eläimillä on ja en kokisi minkäänlaisia omantunnontuskia sieltä saatavien tuotteiden syömisestä. Mutta täällä ei sellaista mahdollisuutta ole. Hunajan en koe olevan milläänlailla kamalaa mehiläisten riistoa ja orjuuttamista, mutta sen jätin oikeastaan vain koska se nyt vegaaniuteen kuuluu, ja haluan nyt jonkun aikaa olla ihan oikeasti vegaani, katsoo sitten joskus että mitä ottaa takaisin. Tästä epävarmuudesta johtuen myös olen syönyt lihaa ja juustoa, eli esim hampparin, pari kertaa, jotta sitten josjoskus haluaa jotain ruokia tuoda takaisin ruokavalioon, se ei aiheuta kauheaa kirjaimellista paskamyrskyä kropassa :D Mutta nyt kun tätä on jo takana muutama viikko, jotenkin tuntuu etten ehkä halua tänä viikonloppuna syödä mitään sellaista, katsotaan miten käy. En ota tästä stressiä enkä aio olla mustavalkoinen ruokavalion suhteen.

Tästä päästäänkin siihen että miksi. Oikeastaan tämä ajatus vegaaniudesta on ollut ajatuksissa jo pitkään, mutten ikinä ole edes oikeasti yrittänyt alkaa toteuttamaan käytännössä. Olen pidemmän aikaa jo välttänyt useita kertoja viikossa punaisen lihan syömistä, olen toteuttanut meatless monday -ajatusta, ja suosinut vihanneksia ja hedelmiä välipaloina, sekä käyttänyt maitoa lähinnä vain kahvin kanssa. Jos huomasitte, oli tuossa joku aika sitten facebookit ja instagramit täynnä #stopyulin -kuvia Kiinan koiransyöntitapahtumaa vastaan. Itse en jakanut yhtäkään kuvaa, koska koin olevani tekopyhä kauhistellesani sitä samaan aikaan kun kädessä on mäkkärin hamppari jossa on tiesmistä tehotilalta peräisin oleva lihaa. Piti päättää, haluanko olla hiljaa ja arvostelematta asioita vai lopetanko tekopyhäilyn. Koirat ja kissat koemme niin perheenjäseninä, mutta esim. lehmiä ja possuja emme, vaikka ihan yhtälailla fiksuja eläimiä ne ovat (ja jos vertaa meidän koiraan niin takuulla satakertaa fiksumpia). Maitotiloja on monenlaisia, ja siksi sen suhteen olenkin vähän kahden vaiheilla. Mutta täällä asuessamme en aio maitotuotteita enkä kananmunia käyttää, Suomessa niitä voi sitten hankkia suoraan hyväksi tietämiltään tiloilta :) Tiivistettynä koen, ettei ihminen ole muita maapallon asukkeja ylempänä, enkä halua minkään elukan joutuvan kuolemaan minun ruokani takia. Voi olla että tulevaisuudessa paremmin minua kuvaava termi on vegetaristi, mutta nyt toistaiseksi Espanjassa asuessani olen mieluummin ihan vegaani.

Esimerkiksi tältä tilalta mielelläni haen maitoa jos takaisin Suomeen muutetaan! Jokainen voi kuvaa katsoa ja miettiä kuinka huonosti näillä lehmillä oikein menee ;)

Vihreää teetä vaniljatangolla ja tuoreella mintulla

Soijarouhetta currylla, kurkumalla ja valkosipulilla maustettuna, riisiä, paistettua kaalia ja paprikaa sekä tuoretta kurkkua ja avokadoa

Vegaani&paleo letut

Työevästä

Suppailee mun hierojan Elinan kanssa!

35 36 37 38