01 02 03 Emilia Tuukkanen: Kotiin! 04 05 15 16 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 31 32 33

Kotiin!

WTF!!

Noniin nyt on reissu ohi ja paluu arkeen ja Suomeen on tapahtunut, ei tosin kivuttomasti :D Hiukkasen hajotti lähteä Espanjasta ja +25 lämmöstä pois. Tosiaan siis Lissabonin kisojen jälkeen menin vielä Espanjaan lomailemaan viikoksi, ihan vaa nollaamaan päätä ja tarkotus oli ottaa lomaa myös jiu-jitsusta ja reenaamisesta mut siel oli vaa niin hyvät mahollisuudet treenata et eihän siitä tauosta mitään tullu. Kävin mm. Marbellassa amerikkalaisen mustavyö Matt Hendersonin treeneissä, joista sain tosi paljon mahtavia yksityiskohtia mun peliin. Ja sain vielä sparrata Mattin kanssa, sain hyvää yksityisopetusta siinä samalla (näistä treeneistä kuvia myöhemmin..)

Treenattiin toki eniten Roger Gracie Andalucian salilla Pablo Cabon opissa. Hyvää perustekniikkaa guardista, mm. kuristuksia liepeen kanssa alta. Normisparreja ei näissä treeneissä kauheesti ollut, pelkkää tilannesparria, mut eipä sekään pahaa tee. Vähän jäin kyllä kaipaamaan rullaillua (näistäkin treeneistä kuvia myöhemmin). Mut treeniviikon todellinen kohokohta oli Claudio Calasansin seminaari lauantaina, päivää ennen ku lähin pois. Kolmen tunnin treeneihin mahtu tekniikoita niin paljon että pää meinas räjähtää, onneks kirjotin ne ylös. Ja mikä parasta, joka ikinen niistä oli kun tehty mulle ja mun jiu-jitsulle. Nyt pitää vaan saada Suomessa toistoja niistä, että osaan sit hyödyntää niitä kisoissakin. Ja tosiaan treenien lopuks oli graduaatio eli uusien vöiden jako ja nooooo mä sain purppuran! Vaikken oiskaan ite sitä ihan vielä halunnutkaan, niin myönnän että on tää kisakausi mennyt tosi hyvin, voitin London Openit, sain NO GI em-kisoista hopeeta ja nyt voitin BJJ em:t nii kai siinä joku peruste oli. Suomessa vaan on vähän typerä kisata nyt kun ei korkeemmille vöille oo naisissa kun yks avoin sarja jossa on purppurasta mustaan painoluokasta riippumatta kaikki sekasin :D Tällänen pienimmässä sarjassa kisaava just purppuran saanu rääpäle voi olla vähän helisemässä. Mut se vaan tarkottaa et pitää treenata kovempaa ja keskittyä kehittymään tän uuden vyön arvoseks.

Doritoooos

Vaikka EM-kisat meni tosiaan niin hyvin kun ikinä vaan vois mennä, opin silti paljon siitä mitä mun pitäs kehittää, varsinkin nyt purppuralla kun lähtee kisaamaan ei ihan perus-bjj riitä. Mun tyyli on vieläpä aika suoralinjasta eikä kovin modernia jiu-jitsua, ja oon turvannu paljon myös mun fysiikkaan ja siihen et oon alle 53,5kg sarjassa muita paljon vahvempi. Sinivöisenä kaikki on vielä menny hyvin tolla tyylillä mut en usko että purppuralla esim ens vuoden EM-kisoissa, saati sitte tän kevään MM-kisoissa, tulee menestystä mun vanhoilla tutuilla tempuilla. Treenimotivaatio on aivan huikee, en malta odottaa et lähtee taas treeniarki käyntiin ja pääsen ottaa taas turpaan mun rakkailta treenikavereilta Santerilta, Tommilta ja Simolta (sekä ehkä vähitellen pitää alkaa painii myös Aleksin kanssa kehityksen takia). Noille jätkille kuuluu myös isoin kunnia mun kisoista, en olis todellakaan ollut näin ylivoimainen ilman niiden turpakäräjiä mulle. Se että otan treeneissä kuokkaan niin paljon ku kerkiin tommosilta itteeni huomattavasti paremmilta ja vahvemmilta on tehny musta sisukkaamman ja vahvemman kun jos ne ois kohdellu mua silkkihanskoin (niinku ehkä kaiken järjen mukaan pitäis, kun painii itteään 20-40% pienemmän tytön kaa :D). Varsinkin Santeri Liliukselle (joka muuten sai ehdottomasti ansaitun ruskean vyön samalla seminaarilla kun mäsain mun purppuran nyt) kuuluu kiitos mun menestyksestä. Se on jaksanu vääntää mulle rautalangasta tekniikoita ja opin sen kanssa sparratessa kaikista eniten, meijän paineissa mun ajatukset menee suunnilleen näin: ”jaaha mites mä pääsen tästä lukosta pois, noin entäs sitten tästä, ja nyt sitten tästä, ai se tuli mountiin, miten se on jo mun selässä, no perhana nyt se kuristaa..” :D

KIITOS POJAT!!<3

Guardin ohitusta ekassa matsissa. Kuva: Marko Kallioinen

Semifinaalin käsilukko :) Kuva: Marko Kallioinen

Kuva: Marko Kallioinen

Gibraltar

35 36 37 38